Matonpesun hurmaa

Lähde seuraamaan kesän kunniaksi mattoteatteria aitiopaikalle. Varaa mukaan suopaa, räsymatto, hellehattu, sanko, juuriharja ja vesipullo. Tapaa matonpesupaikalla tuttuja tyyppejä.

Pomo: Isoryntäinen nainen kyttää suu viivana pesijöiden vuoroja. Hän päättää, kuka jynssää parhaissa kaukaloissa. Konkarin tuima katse riittää käännyttämään untuvikon altailta.

Pispalan mies: Laihankälppeä ukko tuntee matonpesun historian. Jos onnistut saamaan paikan hänen viereltään, saat kuulla kuinka ennen muinon Pispalan nöösit jynssäsivät herrasväen mattoja. Harjan pyörivä liike on tehokkain, mies hokee.

Maan hiljainen: Suulas rouva on tuonut vaitonaisen miehensä kesänviettoon. Ukko on kätkeytynyt lerppalierisen hatun alle. Rouva kritisoi ukkonsa suovan määrää, otetta harjasta, vaatetusta, varpaankynsiä ja vuosien puhumattomuutta. Ukko kulkee kumarassa kuivaustelineiden ja altaiden väliä. Miehen silmäkulmassa on vesipisara. Se ei ole peräisin Näsijärvestä.

Äiti ja tytär: Kaksikon harjat kalkkaavat yhteen nukkamattoa kihnuttaessa. Yhteistä rytmiä ei löydy. Matosta tulee kirjava, sillä puoliskot on pesty eri tavoin. Vasta vuosien myötä naiset tajuavat työskennellä eri altaissa.

Sopuisat: Kunnostetuin armeijan pyörin paikalle saapuva pariskunta on pukeutunut kesäkuoseihin. Mies levittää naisen hartioille aurinkorasvaa ja nainen tarjoilee miehelle kahvia. Keskustelu paljastaa suhteen syvyyden. ”Tämä suopa on tänä vuonna jotenkin juoksevampaa.” ”Mä kuule ajattelin just ihan samaa.”

Mummeli: Räsymattojensa raitoja muisteleva mummu on kelpo pesukaveri. ”Tässä on Taunon talvikalsaria ja tuohon minä kudoin tyttären rippimekon kun ei se kelvannut sen likalle samaan tarkoitukseen.”

Onneton: Ympärilleen pälyilevä nainen sohii mattoaan kynsiharjalla. Eihän siitä mitään tule.

Muovitettu: Kalpea neiti-ihminen on verhoutunut siivoushanskoihin ja muoviessuun. Päästä puuttuu vain suihkulakki.

Lapsiperhe: Kakarat pistävät ranttaliksi. Vettä lorotetaan kraanoista, kiviä tungetaan mankeliin, pestyjen mattojen välissä tönitään ja inistään. Jos huomautat mukuloiden käytöksestä, saat kuulla olevasi iloton kesänpilaaja.

Uhkakuvien näkijä: Pilvet kerääntyvät, suopa loppuu, villamatto kutistuu. Järvivesi haiskahtaa kalalle. Selkä jämähtää ja matot nyysitään sillä välin kun kahvi jäähtyy.

Salakuuntelija: Nelikymppinen nainen kuuraa mattoaan viattoman näköisenä, vaikka korvat taltioivat lähipiirin puheet. Mies ja lapset on jätetty suosiolla kotiin.
Hänelle puhdas matto on kesän merkki. Ja se kesä on nyt eikä huomenna.

Kirsikka Arkimies